Sydänystäväni karhunlaukka leviää hissunkissun vaahteran alla. Se olisi niin makoisaa, mutten raaski riipiä sen lehtiä, kun niitä on vielä niin vähän. Tallinnassa erään ystävän pihassa oli koko lääni alkukesästä karhunlaukan peitossa...
Kasvi ikkunalaudallani- klivia?- meinaa ruveta kukkimaan! Olen hoitanut kukkiani hyvin epäsäännölisesti. Vähän sääliksi käy.... Joten olen iloisesti yllättynyt tästä luottamuksen osoituksesta. Uskaltaa ruveta kukkimaan!
Abit lähtivät tänään ja toivottivat hyvää loppuelämää.... joku opettaja kyllä mutisi siihen, että nähdään loman jälkeen tunnilla. Että se siitä loppuelämästä.
Minun elämäni se vierii eteenpäin puiden runkoja ihmetellessä... ja vähän jotain muutakin välillä :)
Pikkupakkaset, lumi ja auringon ujot säteet ovat piristäneet mieltä jo jonkin aikaa. Tässä saattaa jopa tulla kylläiseksi talvesta. Sitä ei muistaakseni viime vuonna käynyt. KOhta voi varmaan jo ihan kunnolla nauttia kevään saapumisesta. Vaikka on kyllä aikamoiset 'kaljamat'... kävelytiet päällystetty kirkkaalla jäällä.
Sitä on jo enemmän ja kun tietää että lisää on tulossa, olo hepottaa. On vain vähän kärsimätön olo. Mutta kai sitä pian ollaan jo niin pitkällä että työpäivänäkin saa liikkua valoisan aikaan...
Tänään olisi taas tarkoitus hurauttaa Lillinpuison piharakennukseen soittelemaan. Kunhan saisi porukan koolle ja oman poppoon kaikkine varusteineen tien päälle. Joitakin uusia sanoituksia ja sointuja on printattuna, että pääsisi kokeilemaan miten sujuu..
Jotain tapahtui syksyllä... kiire vai epäusko talventuloon...? Syyssiivous jäi kesken ja esim tomaatinvarret jäivät pakkaseen ruskettumaan. Aika murheellisen näköisiä.
Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo tuli postilaatikkoon... pian alkaakin taas uusien taimien kasvatus!! :0