Vesikansan vieraana

Kanttarelliretkellä soudellessa tapasin isojakin lumpeita.
Uusi vene lasketiin vesille Koivikkoniemessä. Siellä oli oltu mattopykillä.
Illalla käytiin Karin lehmiä moikkaamassa iltalypsyllä. Saatiin aitomaitoa. Nami! Siitä tuli ihanaa viiliä...

Souturetkellä

Olen ottanut 'aikaa itselleni' ja käynyt ainakin kerran päivässä soutelemassa yksin. Majavat läiskyttelee ja pikkulumpeet, Suomen lumme, kurkistelee pinnalla.
Ulpukoita kelluu sinitaivaalla pilvien seassa.

Lomareissun 1. etappi

Matka alkoi pienellä alkupyrähdyksellä ystävien luo.. puoliyllätysvierailulle.

Seuraava päivä menikin iltaan ennenkuin oltiin jyristelty perille Savoon. Täällä meidät saartoi eilen huikea ukkonen, joka kylläkin haihtui hieman meidät saavutettuaan.

Iltajuoksu

Kuunliljat hämärissä

Tänä kesänä olen uudella tavalla ihastunut kuunliljoihin... siihen vaikuttaa varmaan sekin että ne kukkivat enemmän kuin ennen. On ollut sateisempaa. Meillä kun ovat kasvit säiden armoilla kun ei riitä vesiä kasteluun.

TV:ssä tuli hauska idea hytötytarhaan: maissi, papu ja kurpitsat samaan penkkiin. Pavut kiipii maisseja pitkin ja kurpitsat peittää maan maissien alla. Vanha intiaanien viljelytapa.

Puutarhassa iloinen yllätys oli valkoinen iiris, jonka luulin jo kadonneen. Siellä se kainoili muiden siimeksessä. Mutta vain yksi kukkavarsi. Enempää ei ole näinä 10 vuotena koskaan ollutkaan... Pitäisiköhän sen paikkaa siirtää...

Tänään oli outo harmaa ja lämmin päivä. Yksi pieni sade.
Ihania ystäviä paikalla S.P. ja M.K.
Kesäyö vei mennessään ja päivän outous korostui väsymyksen läpi. Mutta jotain oli imassakin sillä kiisselistä tuli väkisinkin mehukeittoa, mannapuurosta velliä ja päiväkahvikin oli laihaa kuin teetä olisi juonut...

Uusimmat kukkijat

Salaperäistä valoa iltaisella vatturetkellä.... vattupensaat olivat kadonneet. Pienintä vattuintoilijaa rupesi jännittämään. No huomenna taas uudet marjat kypsyy varmaan jo pihapiirissäkin.

Kippo täyteen, kippo täyteen laulaa L ja juoksee jatkuvasti puskissa...

Rusun tuoksua

Mustialanruusut ei pidä sateesta nuppuina... ne ruskistuu eivätkä saa terälehtiään auki. Otin terälehdet lautaselle ja ne tuoksuivat ihanasti sisällä...

Kuunlilja ... herkkä varjoinen...

Taikametsä

Kaupungissa ollaan ja täältäkin löytyi ihana elämys talon takaa kallioilta. Sieltä kaadettiin paljon puita viime vuonna ja nyt sen tilan on täyttänyt heinä... vaikka minkä kokoista ja näköistä! Korkeimmat minua pidempiä ja toiset kuin jotain hahtuvaa tai pölyä leijailemassa puiden lomassa. Ei sitä oikein kuviin saanut, varsinkaan kun oli vain puhelin mukana...

Tänään pitäisi malttaa lähteä kaupunkiin... Ihana utuinen ja autereinen viileän ja lämpimän välimaastossa oleva ilma.
Herneet ei idä.
Tondo di Nizzat kasvaa hyvin, vaikka siemenet kävi pesukoneessa.
Maissi kasvaa, mutta hitaasti. Saas nähdä saadaanko mitään satoa.
Köynnöspinaatista on saatu jo hyvin satoa. Kuinkahan sitä voisi lisätä, olisi kiva lahjoittaa tämä ylenpalttinen, uskollinen ja satoisa kasvi jollekulle asiaa arvostavalle...

Pihalla havaittu tänään palokärki ja supikoira. Siis normivieraiden lisäksi...

1. Mustialanruusu sai komean vieraan!

Mustialanruusu avaa ensimmäistään... Ihana kelloklematis omenapuussa myös heräilee kukkimaan. Myös ruusupensaassa seikkaikelvat klematikset ovat kurkottaneet näkyviin ja meinaavat jopa ruveta kukkimaankin! Muutama muukin yllätys kelmatis on löytynyt... odotan että saavat kukkia aikaiseksi...

Viileässä kesäsäässä.. eipähän ole sääskiä

Isotähtiputket rehottavat ihanasti!!! Ja Flammentanz pöyristyttää päiväpäivältä enemmän. Kasvihuone sai tilkettä rikkoutuneiden ikkunoiden paikalle. Kun on niin kauhean kylmää .. varsinkin öisin.. hrrr. Kumma kesäsää!?
Mustialan ruusu varovasti aloittaa aukoilemaan ihanaisia kukkiaan. Takana Pohjantähti upouudessa porttikaaressan.

Eiliseen en saanut liitettyä tekstiä... mutta Karhunkierto se siellä kohoaa talon nurkalla. Siinä se saa rauhassa rehottaa ei ole pelkoa, että leviää vääriin paikkoihin valtaamaan alaa. Alempana on myös kuva Pepertualin ihanasta kukasta ja surullinen kuva sen lehdestä... mikä lie sitä vaivaa? Pensas on aika surkean näköinen kokonaisuudessaan vaikka kukat ovatkin ihastuttavia..

Eilen kävimme pyöräretkellä hevostilalla ja sieltä löytyi myös ihania ruusututtavuuksia.. Mikähän tämä vaaleanpunainen ihastus mahtaa olla? Ja kyllä niistä pensaista huomasi hevoskompostin voiman!!!